Reissu à la Laura: Lähdön huumaa..! .. ja se karu todellisuus

Laura Söderlund

Eka lento sujui oikein kivasti, selkä tosin kipeytyi. Vaihtokin meni nopsasti, ehti siinä vähän syödäkin. Toinen lento olikin lyhyempi kuin eka, ja ennen kuin huomasikaan oltiin jo perillä. Alfred tuli hakemaan kentältä ja vei syömään. Ai että jännitti kun ei se saksa ole vieläkään niin hyvin hallussa että ymmärtäisi kyllin puhetta tai että osaisi edes vastata. Ruoka oli kyllä hyvää. Ennen lähtöä näkyi myös kissa. Matkasimme ope Ilpon ja Netan kanssa hotellille ja päästyämme sisään oli kello jo niin paljon että, en edes muista kuinka paljon se oli, kävimme lähes suoraan maate kun olimme saaneet hieman purettua tavaroita.
Seuraavana aamuna heräsin n. 6.40 ja valuin vähitellen aamiaiselle Ilpon ja Netan seuraan. Pian sen jälkeen olikin taas aika lähteä töihin ja ruveta opettelemaan kuinka ymmärtää englanti-saksaa. No, ei se niin vaikeaa ollut kun koneella niitä hommia teki eikä kone kysele mitään turhia saksaksi jollei itse tee virhettä. Aamun kahvitaukokin tuli pidettyä kun työkaverit siitä muistuttivat, muutoin olisi jäänyt. Tuskin se olisi minua haitannut, kun pakersin töitä niin keskittyneesti. Pelkäsin tekeväni virheitä, mutta kun tarkistin, niin vain yhden virheen olin tehnyt. Sekin oli pieni ja korjasin sen hetkessä. Ei vahinkoja. Lounas oli loistava ja sen jälkeen työpäiväni päättyi. Palasin hotelliin lepäämään ja menin myöhemmin kiertämään kaupunkia Ilpon seurana. Kiertelimme pikku teitä vanhan kaupungin alueella ja löysimme kaikkea hienoa. Paluumatkalla hotellille pistäydyimme Cafe Galeriessa, johon eksyimme sisään tupakkahuoneen kautta vahingossa. Hups. Paikka olikin oikein viihtyisä ja menen varmasti käymään uudestaankin. Palasimme sen jälkeen hotellille ja aloimme selvittämään, kuinka BlogSpot-blogi toimii. Saa nähdä, mitä loppuillasta teen... Menen ehkä käymään vielä lähikaupassa.